TEHO-hanke – välitilinpäätös

Kimmo Lehtonen: Jokaisella projektilla on omat vaiheensa! Nyt näyttää siltä, että valtaisa innostus TEHO-hankkeen osalta on takanapäin ja todellisuus iskee suoraan vasten kasvoja. Kaikki alan osapuolet eivät vielä ole kokeneet hyötyvänsä hankkeen tuloksista ja hyötyjen osoittamisen tulee olla jatkossa entistä konkreettisempaa epäilijöille! On ollut hienoa olla näköalapaikalla seuraamassa ja vaikuttamassa siihen, miten digitalisaatio vaikuttaa rakennusalaan…

Matka Suomen rakentamisen historiaan

Arkkitehti, tekniikan tohtori Harri Hautajärvi, Rakennetun Suomen tarina -kirjan toimittaja ja yksi kirjoittajista: Itsenäisyysjulistuksen satavuotisjuhlavuonna on saatu huomata, että Suomen historiasta ollaan kiinnostuneita. Samalla on ollut huvittavaa kuulla hokemaa ”Suomi täyttää sata vuotta”. Suomen ja suomalaisen kulttuurin historia ulottuu paljon kauemmas. Tätä ja montaa muuta asiaa jouduin pohtimaan ideoidessani ja toimittaessani kirjaa Rakennetun Suomen tarina.…

Vierailuja vallan saleihin

FT, tutkija Eija Rauske, yksi Rakennetun Suomen tarina -kirjan kirjoittajista: Ekskursio Senaatintaloon ei tullut ensimmäiseksi mieleeni, kun lupasin kirjoittaa hallintorakennuksista. Rakennetun Suomen tarina -kirjan päätoimittaja siihen yllytti. Huhtikuussa Valtioneuvoston linnan tarkoin vartioidut ovet vihdoin avautuivat, ja pieni ryhmämme johdettiin stukkomarmorein koristeltuun Valtaistuinsaliin, nykyiseen presidentin esittelysaliin. Liekö ministerimme sote- ja maakuntauudistushuumassaan tajuavat, miten huikeissa tiloissa saavat…

Rakennetun Suomen tarina -blogi: Työmaatko kehityksen jarruna?

Diplomi-insinööri Risto Pesonen, yksi Rakennetun Suomen tarina -kirjan kirjoittajista: Rakennetun Suomen tarina -kirjassa totean, että 1900-luvun alkupuolella kehityksen askeleita työmailla otettiin lähinnä uusien materiaalien käytössä, koneellistumisessa ja työolosuhteissa. Lähitulevaisuudessa taas edettäneen voimakkaimmin digitalisoinnin tukemana, mikä vaikuttaa merkittävästi tiedonmäärään ja -kulkuun ja siten erityisesti suunnitteluun, mutta ulottuu työmaan prosesseihinkin. Mutta entäpä välillä, viime vuosikymmeninä? Unohtuiko työmaiden…

InfraRYL syntyy arvokkaana toimikuntatyönä

Toukokuussa 2017 ilmestyy InfraRYL. Päällys- ja pintarakenteet -käsikirja, jota on työstetty pitkään InfraRYL-toimikunnassa. ”InfraRYLin päivitystyössä on hyvä olla mukana antamassa kommenttejaan kaikkien niiden tahojen, joiden työhön InfraRYL vaikuttaa. On tärkeää, että he ovat tuomassa edustamiensa tahojen näkökulmia käsiteltävänä olevaan asiaan.” Markku Leskinen, Infra tietopalvelun päätoimikunta ja InfraRYL laatuvaatimusten valvova toimikunta

Alueellisen polarisaation monet kasvot

Alueellinen polarisaatio ja siihen liittyvä kaupungistuminen on tunnistettu yhdeksi tulevien vuosien muutostrendeiksi. Se vaikuttaa Rakennustiedon ja monen muun yrityksen toimintaan. Lisäksi polarisaatio vaikuttaa vielä useamman suomalaisen elämään monella tavoin. Entistä useampi miettii omia arvojaan. Mitä jos muutan kaupunkiin? Miten se vaikuttaa elintasooni? Tulenko onnellisemmaksi vai lisääntyykö stressi?

Rakennetun Suomen tarina -blogi: Tiedon ja liikenteen väylät tietoyhteiskunnassa

Historioitsija, FT Marko Nenonen, yksi Rakennetun Suomen tarina -kirjan kirjoittajista: Tikkurilan matkakeskus on sattuva symboli kertomaan suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta. Teollisuuden synnystä alkaen liikenneinfrastruktuuria hallitsivat teollisuuden kuljetukset, mutta Tikkurilan asema kuvaa toisenlaista aikaa. Matkakeskus rakennettiin ihmisten kulkemista varten. Se kokoaa lentokentälle ja sen ympäristöön viilettäviä tietoyhteiskunnan ja luovan talouden tekijöitä sekä tietenkin kasvavaa matkailijoiden joukkoa.

Kaikki on ihanasti rempallaan

Kuten kuvasta huomaa, että kaupungissakin luonto voi lähellä ja samalla laiskalta säästyy metsään menemisen vaiva. Oma juhannuskoivu saattaa kuulostaa jollekin luksukselta, tuolta räystäältähän sen näkee kaikki. Monille meistä tuo koivu on merkki jostakin ihan muusta. Ehkä jotain jäänyt tekemättä ajallaan. Kiinteistönpitoa on olemassa siis kahden sorttista; toisessa räystäistä pidetään huolta ja toisessa ne kasvavat koivua.…

Laadukas lopputulos onnistuu oikean tiedon avulla

Pohjolan olosuhteet asettavat rakennusmateriaaleille, kuten kattotuotteille, kovat vaatimukset. Etelä-Euroopan olosuhteisiin tehdyt suunnitteluratkaisut ja suunnitellut tuotteet eivät välttämättä ole kestävä valinta meidän vaihtelevissa ilmasto-olosuhteissamme. Rakenteiden ja yksityiskohtien suunnitteluratkaisut ja materiaalivalinnat vaikuttavat ratkaisevasti koko rakennuksen ja sen osien käyttöikään ja niissä tulee huomioida Suomen olosuhteet. Virheellisistä suunnitteluratkaisuista ja asennusvirheistä ja vääristä materiaalivalinnoista johtuvat ongelmat aiheuttavat hankalia korjaustoimenpiteitä.…

Rakennetun Suomen tarina -blogi: Liki tuntematon vientituote

Historioitsija, FL Mikko Laakso, yksi Rakennetun Suomen tarina -kirjan kirjoittajista: Kun poliittiset päättäjät ja talousviisaat puhuvat viennin edistämisestä, mikä viennin laji jää lähes aina unhoon? Suomalaista rakentamisen osaamista on viety maailmalle muodossa tai toisessa jo sukupolvien ajan, mutta tämä miljardibisnes pysyy jostakin syystä kaukana uutisotsikoista. Kuitenkin viimeistään 1960-luvulta lähtien rakennus- ja suunnitteluvienti on luonut työpaikkoja…