Matti Rautiola: Miten tässä näin hyvin kävi?

Tästä kirjoituksesta alkaa Rakennustiedon blogi. Sain kunnian avata sen kirjoituksellani ja kysymykselläni, miten 100 vuoden itsenäisyyden aikana eurooppalaisesta rutiköyhästä kehitysmaasta on kasvanut huikea ja varakas menestyjä. Miten on mahdollista, että Suomi nousee 10 parhaan kansakunnan joukkoon lähes aina kun mitataan; onnellisuus, korruptoitumattomuus, koulujärjestelmäosaaminen, englannin kielen taito, mäkihyppy, formula. Miten tässä näin hyvin kävi?

Suomi on menestynyt 100 vuoden itsenäisyytensä aikana hämmästyttävän hienosti. Melkein millä tahansa mittarilla Suomi komeilee 10 parhaan yhteiskunnan joukossa, PISA -tulokset, onnellisuus, korruption vähäisyys, tasa-arvo, rehellisyys, mäkihyppy, formula, teknologia, suomalainen arkkitehtuuri, muotoilu. Listaa voisi jatkaa vielä pitkälle.

Japanilaiset istuttivat minut muutama vuosi sitten oikein illallispöytään ja pyysivät paljastamaan, mikä on menestyksen salaisuus. En osannut vastata. Toistaiseksi ei kukaan muukaan ole osannut vastata kysymykseen. Olen haastanut monia arvostelukykyisiä ystäviäni; kenen visioita seurattiin, kuka päätti ja miten investointien kannattavuus laskettiin, mistä rohkeus syntyi. Yleensä on käynyt niin, että vastaaja vain hämmentyy ja tapailee ontuvaa osaselitystä.

Aivan erityisesti olen alkanut kiinnostua siitä, mikä on ollut rakennetun ympäristön osuus tässä menestystarinassa. Rakennettuun ympäristöön on sijoitettu kansakunnan omaisuuden valtaosa. Päättäjillä on täytynyt olla vankka usko investointien yhteiskunnalliseen merkitykseen ja taloudelliseen kannattavuuteen. Nykyään saa jatkuvasti kuulla, että rahoja ei pitäisi sijoittaa seiniin, mutta onko totuus kenties toisenlainen? Olisiko menestyksemme syntynyt ilman näitä panostuksia?

Rakennustieto on missionsa mukaan kantanut merkittävän vastuun rakentamisen toimintaympäristön ja laadun parantamiseksi. Rakentamisen tietojärjestelmää on kehitetty määrätietoisesti jo yli 70 vuotta. Järjestelmän ensimmäiset askeleet otettiin 1942, suurimpana kannustimena sodan jäljet ja jälleenrakentamisen pakko. Sukupolvien työn tuloksena meillä on käytössä kansainvälisesti ainutlaatuinen, kattava ja integroitu tietojärjestelmä, siihen kytkeytyvää laajaa osaamista ja varsin yhtenäinen, luottamukseen perustuva sopimus- ja toimintakulttuuri. Näihin kansallisiin talkoisiin ovat osallistuneet vuosikymmenten aikana maan parhaat asiantuntijat vapaaehtoisen toimikuntatyön kautta. Tällä hetkellä toimikuntien jäsenmäärä lähentelee jo 500 henkeä vuodessa. 70 vuoden asiantuntijapanos on siis kunnioitusta herättävä.

Rakentamisen laatua moititaan jatkuvasti, syystäkin. Emme ole vielä maalissa. Silti mielestäni suomalaisen rakentamisen yleislaatu on kansainvälistä huippua, hieman samoin kuin PISA -tutkimuksella havaittu koulujärjestelmälaatukin. Yhteiskunta ja rakentaminen ovat kuitenkin tällä hetkellä suuressa murroksessa. Mitkä ovat ne keinot, joilla menestystarina voisi jatkua myös tulevaisuudessa?

Kertokaa ajatuksianne!

Matti Rautiola,
Rakennustietosäätiö RTS,
yliasiamies

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s