Onko säännöillä ja ohjeilla sijaa moottoripyöräilyn maailmassa?

Moottoripyöräilijällä on pisin kevät. Ja sitäkin joutuu odottamaan pimeässä ja kylmässä. Suomen talvi ei muutenkaan oikein suosi moottoripyöräharrastusta, mutta motoristi osaa hyödyntää pakollisen tauon valmistellen tulevaa. Kaiken on oltava valmiina, koska kesällä on tarkoitus mennä, eikä rassata. Pyörä on talven yli moottoripyöräliikkeessä, jossa polle huolletaan, pidetään viltin alla lämpimässä ja annetaan kauroja. Tällä aikaa motoristi käy talven tapahtumissa katsomassa uutuudet ja nostattamassa fiilistä.

Päivien lämmetessä motoristin ajokuume kasvaa. Polte tien päälle on hirveä, koska aurinko ja prätkä kuuluvat yhteen. Kevään ensimmäiset ajelut mennään kieli keskellä suuta. Hiekoitusten jäljiltä tiet ovat pölyiset, on ilmestynyt uria tai routa on poksauttanut asfaltin rikki. Asioita, joihin kaikki eivät välttämättä kiinnitä heti huomiota, mutta motoristin pitää ne huomioida oman turvallisuutensa vuoksi. Onneksi kaupungin kadut puhdistetaan aika nopeasti ja teiden kunnostus alkaa. Kesään tullessa olosuhteet ovat paremmat ja ajotuntuma löytynyt. Tankoa ei tarvitse puristaa rystyset valkoisina.

Moottoripyörällä on mahdollista kuluttaa viiden kilometrin työmatkaan kaksi tuntia eikä se kiukuta yhtään. Hyvää pikitietä päästellessä aika ei ole läsnä. Kun iloinen motoristi kaartaa pihaan, kärpäset ja hyttyset hampaiden välissä todistavat, että meno on ollut pelkkää hymyä. Nykyisin motoristejakin muistetaan, kun suunnitellaan pysäköintipaikkoja. Voi hyödyntää kaupungin moottoripyörille tehtyjä pysäköintipaikkoja tai tiedustella kiinteistöltä moottoripyörille suunniteltua aluetta.

Kesällä sitten mennään ympäri Suomea. Tässä lajissa ei ole tärkeintä määränpää vaan itse matkanteko nautiskellen. Iän myötä olen alkanut arvostamaan sitä, että myös tauot tuntuvat lomalta. Ajopäivän päätteeksi haluan lämpimään suihkuun, oikeaan sänkyyn, vatsan täyteen parasta sapuskaa ja ehkä palkita itseni kylmällä oluella. Aamulla sitten ollaan virkeitä ja valmiina jatkamaan matkaa.

Minulle moottoripyöräily on vapautta. Kalenteri ei sano mitä pitää tehdä, ei ole sääntöjä vaan mennään fiiliksen mukaan ilman konsensuksia. Risteyksessä käännytään siihen suuntaan missä horisontti on houkuttelevin. Tässä lajissa ollaan siis aika kaukana yksityiskohdista ja detaljeista, eikä juuri ole mitään yhteistä ohjeisiin ja sääntöihin perustuvan suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon kanssa.

Mutta en pystyisi nauttimaan rakkaasta harrastuksesta, jollei olisi kunnossa olevia teitä, järven rannalle tehtyä levähdyspaikkaa tai prätkäliikkeen, hotellin ja ravintolan rakennusta.

Onneksi joku niitä suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää. Ja näköjään hyvillä ohjeilla.

Jossain päin Suomea pieni horisontissa lähestyvä piste olen minä prätkäni kanssa. Moikataan.

Ilkka Friman
tuotepäällikkö, KH Net
Rakennustieto Oy

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s