Painoarvot vinksallaan

Enää ei kenellekään rakennusalaa seuraavalle pitäisi tulla uutisena, että korjausrakentamisen tuotannon arvo on ohittanut uudisrakentamisen. Se tapahtui nimittäin jo vuonna 2013.

Silti julkisuudessa puhutaan suhdannearvailuissa paljon enemmän talonrakentamisen ja toimitilarakentamisen aloituskuutioista. Ehkä tämä johtuu siitä, että niiden muutosten seurannassa on käytössä tarkemmat mittarit kuin korjausrakentamisen seurannassa.

Joka tapauksessa painoarvot ovat vinksallaan. Oman arvioni mukaan korjausrakentaminen saa mediassa ja alan koulutuksessa huomiota 40-50 prosenttia koko kakusta, kun sen todellinen painoarvo lähenee jo 60 prosenttia. Toki korjausrakentaminen on jo nyt melko lailla esillä: on alan tapahtumia, korjaustieto.fi-sivustoa ja korjausrakentamiseen erikoistunut aikakauslehtikin.

Menneiden vuosikymmenten rakentamismenetelmät painopisteessä

1960-luvulla rakennetuissa taloissa korjausrakentamista ei voi enää siirtää, 1970-lukulaisissa taloissakin aletaan olla jo sietokyvyn rajoilla. 1980-luvulla pystytettyjen tilojen remontitkin ovat jo arkipäivää. Linjasaneerausbisnes ja muu korjausrakentamiseen liittyvä liiketoiminta sen kun kasvaa.

Tietoa menneiden vuosikymmenten rakentamismenetelmistä on saatavissa Rakennustiedon julkaisemasta kerrostalot-kirjasarjasta. Lähiviikkoina tarpeellisiksi koetuista ja suosituista, mutta välillä loppuunmyytyinä olleista vuodet 1940-1975 kattavista kirjoista on taas tiedossa uusia painoksia.

Korjausrakentamisessa on paljon hyvää koko maan kannalta. Rakennusliittoa ei haitanne, että korjaaminen on huomattavasti työllistävämpää kuin uudisrakentaminen. Asukaslähtöisessä peruskorjaamisessa on ollut parantamisen varaa. Tilanne on parantunut. Esimerkiksi Fira Palvelut onkin tuonut korjausrakentamiseen uutta palvelunäkökulmaa.

Maallakin korjausrakennetaan

Samaan aikaan vanhojen talojen rapistuessa on Suomessa jo nyt menossa ja 2020-luvulla vielä suuremmassa määrin tulossa muuttoaalto urbaaneja miljöitä kohti. Työt ovat kasvukeskuksissa ja niihin on rakennettava ihmisille uusia koteja.

Valinnanvapaus asumisen suhteen on silti säilytettävä. Kaikki eivät halua asua junaradan vierellä kerrostalossa. Joku voi arvostaa luontoa ja rauhallista maalaiselämää, vaikka sen varjopuolena olisikin pitkä työmatka.

Uskonkin, ettei maaseudullakaan kaikkia omakotitaloja uhkaa ränsistyminen. Maallakin korjausrakennetaan. Varsinkin niillä alueilla, joilta on töihin siedettävät pendelöintietäisyydet.

Sen sijaan jyrkkään muuttotappiokierteeseen ajautuneen syrjäseudun vanhalle kerrostalolle en minäkään ennusta hienoja remontteja.

Jukka Lyytinen
Liiketoimintajohtaja
Kirjat ja lehdet & markkinointi ja viestintä

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s