Tutki ennen kuin hutkit

Suomen kerrostaloista noin 50 % on rakennettu melko lyhyen ajan sisällä suuren lähiöryntäyksen vuosina 1960–1979. Talot alkavat nyt olla siinä iässä, että suuret remontit ovat alkaneet tai ne ovat ainakin omistajien mielessä. Korjausrakentamisen suhteellinen osuus kaikesta rakentamisesta onkin viime vuosina noussut. Korjausten yhteydessä ei enää pelkästä korjata samaan tasoon, vaan talot usein myös päivitetään nykyaikaan niin asumisviihtyvyyden kuin tekniikan osalta. Yhdellä kertaa tehdään paljon; tuodaan uutta tekniikkaa sekä uusitaan ja parannetaan rakenteita. Yhden asian korjaaminen vaikuttaa toiseen ja siksi pitää huomioida kokonaisuus.

Voisi ajatella, että kun on nähnyt yhden lähiötalon, on nähnyt ne kaikki. Niillähän on omat tunnistettavat piirteensä. Talot ovat kuitenkin eläneet, matkalla on ollut korjauksia/muutostöitä ja käyttäjät ovat kohdelleet niitä eri tavoin. Kaikkia ei voida siis lähteä korjaamaan samoin eväin, vaan ensin on selvitettävä lähtötilanne.

Huolellisella selvityksellä korjataan oikeaa ongelmaa

Korjausrakentamisen lisääntymisen myötä myös selvitysten ja tutkimusten merkitys on kasvanut. Korjaukset ja eurot on kohdennettava oikein. ”Tonni on rakentajan euro” -sanonta pitää paikkaansa. Uudet ikkunat eivät paljon lämmitä, jos muuten vetää niin, että sukat pyörii jalassa. Tuskin tuntee itseään kovinkaan suureksi voittajaksi, jos remontin jälkeen huomaa, ettei alkuperäinen ongelma ole kadonnut mihinkään.

Julkisuudessakin on ollut juttuja ”ei niin hyvin onnistuneista selvityksistä”, ja niiden perusteella tehdyistä korjauksista. Viime vuonna julkaistu Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista ja juuri äskettäin ilmestynyt asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen 1. osa ovat selventäneet tilannetta.  Muutenkin alan toimijat ovat julkaisseet käsikirjoja ja oppaita. Arvioitsijoille ja tutkijoille on tullut pätevyyksiä ja niitä osataan kysyä.

KorjausRYL kasvattaa korjausrakentamisen työkalupakkia

Hyvää on tehty ja parempaa kohti ollaan menossa. Sokeriksi pohjalle Rakennustiedon KorjausRYL-hankkeessa ollaan luomassa laatuvaatimuksia korjaushankkeelle, selvityksille ja tutkimuksille. Määritellään millainen on hyvä selvitys ja mistä se koostuu. Korjausrakentamisen työkalupakki kasvaa.

Olen asunut tällä vuosituhannella rintamamiestalossa, 30-luvun kerrostalossa ja modernissa 90-luvun lopun kerrostalossa. Jokaisella on ollut puolensa; jossain on ollut enemmän fiilistä, toisen sijainti on ollut hyvä, yhdessä taas kaikki toimii kuin junan vessa, mutta kaikissa olen viihtynyt. Vanhalle rakennukselle on antanut anteeksi sellaista, mitä uudemmassa ei voisi hyväksyä. Jos asiaa katsoo pelkästään teknisen toimivuuden kannalta, on uudempi ollut parempi.

Rakennusalan kehitys tuntuu konkreettisesti asumismukavuutena

Nykyään minun ei tarvitse käyttää villasukkia sisällä talvisin ja ilmanvaihto pelaa myös kesällä. Eikä tarvitse enää kuulla seinien läpi, että naapurin ukko ei taaskaan ole muistanut viedä roskista. Asumisviihtyvyyttä parantavaa tekniikka on enemmän ja energialasku on pienentynyt. Olen konkreettisesti huomannut, miten rakennusala on oikeasti kehittynyt.

Kokemusten myötä oma vaatimustasoni on noussut, 2000-luvulla en halua asua savimajassa. Myös vanhan rakennuksen on vastattava tätä päivää. Ja se onnistuu vain korjaamalla, hyvin.

Peace

Ilkka Friman
tuotepäällikkö, KH Net
Rakennustieto Oy

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s