Hygienia sisätiloissa – uusia mahdollisuuksia liiketoimintaan rakennusalalle

Länsimaissa ihmiset viettävät pääosan elämästään sisätiloissa. Asumme, työskentelemme, liikumme ja vietämme muutenkin vapaa-aikaa rakennetussa ympäristössä. Globaalit megatrendit kuten väestön ikääntyminen, kaupungistuminen sekä lisääntyvä kansainvälisyys vaikuttavat myös siihen minne, kuinka paljon ja millaisia kiinteistöjä rakennamme. Ikäluokkien pienentyessä ja väestön ikääntyessä on noussut esille sekä tarve erilaisille tuetuille asumisratkaisuille että toive tilojen monikäyttöisyydestä. Yhdessä lisääntyvän liikkuvuuden kanssa tämä asettaa uusia haasteita sisätilojen terveellisyydelle.

hygieniakuva

Sisäympäristön terveellisyys ja turvallisuus korostuvat etenkin tiloissa, joissa on ihmisiä paljon (esim. liikenteen solmukohdat) tai vastustuskyvyltään heikentyneitä tai kehittymättömiä ihmisiä (sairaat, vanhukset, lapset). Toisaalta myös kysymys antibioottiresistenttien bakteerikantojen kehittymisestä koskettaa meitä kaikkia. Ihmisten liikkuvuuden lisääntyessä infektioiden ehkäisy ja hallinta ovatkin merkittäviä hyvinvointi- ja kustannustekijöitä koko yhteiskunnalle.

Rakennusteknisillä ratkaisuilla taistoon pöpöjä vastaan

Hygienian kulmakiviä ovat perinteisesti olleet hyvä käsihygienia ja riittävä siivous. Näiden lisäksi tietyissä kriittisissä kiinteistöissä kannattaa tutkimusten mukaan hyödyntää uutena elementtinä myös erilaisia rakennusteknisiä ratkaisuja taistelussa mikrobeja vastaan.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä on yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun Vesi-Instituutti WANDERin ja yritysverkoston kanssa tunnistettu uusi nouseva teknologia- ja liiketoiminta-alue: sisätilan hygienia. Teemaa on SAMKin johdolla tutkittu pitkäjänteisesti vuodesta 2012 lähtien analysoimalla sisätilojen hygieniaa ja tätä parantavia tuotteita viidessä satakuntalaisessa Living Labissa – päiväkodissa, vanhusten palveluasumisyksikössä, sairaalan osastolla, koulussa ja toimistotalossa. Tutkimustyössä testattiin, että tuotteet toimivat laboratorion lisäksi myös tosielämän olosuhteissa ja tunnistettiin hygienian kannalta kriittisiä kiinteistötyyppejä ja käyttäjäryhmiä sekä luotiin perusta sisätilojen hygienialuokitukselle ja liiketoimintakonseptille.

Yhdessä luovien rohkeasti yli rajojen

Uuden liiketoiminta-alan tutkiminen voi lähteä liikkeelle kehitteillä olevasta teknologiasta, uudesta tuoteajatuksesta tai asiakashyödystä. Tyypillisimmin konseptoinnin lähtökohtana onkin houkutteleva idea tai epämääräisesti tunnistettu mahdollisuus, jota aletaan tutkia. Hygienia sisätiloissa -konseptia on työstetty korkeakoulujen, yritysten ja yhdistysten yhteisvoimin. Suurimpana haasteena on, että uutuudelle ei ole vielä olemassa valmista markkinaa ja myyntikanavia, vaan yhdessä luovien on kehitettävä varsinaisen tuotteen lisäksi myös toimittaja- ja myyntiverkostot.

Näkymätön näkyväksi – hygieenisen sisätilan RT-ohjeet

Kiinteistöt koostuvat lukuisista tuotteista ja järjestelmistä. Rakennustuotteiden ja rakennuksien elinkaari on pääsääntöisesti pitkä, tyypillisesti 50–100 vuotta. Rakentamista ja rakennustuotteita myös säädellään monin määräyksin ja ohjein. Tämä tuo kehittämiseen erilaisia haasteita kuin monella muulla alalla. Vaikka hygieniakysymykset ovatkin tärkeitä, niin sisätilojen hygienialle ei vielä ole ollut olemassa selkeää ohjeistusta tai standardia. Koska rakennusalalla käytetään tyypillisesti tarjousmenettelyjä, niin ilman selkeitä laadullisia kriteerejä innovatiivisten ratkaisujen on lähes mahdotonta lyödä itseään läpi hintakilpaillulla alalla. Tilaajalla ja kiinteistön omistajalla on parhaimmat mahdollisuudet vaikuttaa elinkaarikustannuksiin, kun sisätilojen hygienia huomioidaan jo rakennushankkeen alkuvaiheesta eli tarveselvityksestä lähtien.

Hankekumppaneina yhteistyömme yhtenä tavoitteena on nostaa julkistilojen rakentamisessa myös sisätilojen hygienia keskeiseksi kriteeriksi, energiatehokkuuden ohella. Tätä tavoitetta tukevat meneillään olevassa Hygieniasta liiketoimintaa (HygLi) -hankkeessa laadittavat hygieenisen sisätilan suunnitteluohjeet uudenlaisen rakentamisen tueksi. Uudet Hygienia sisätiloissa RT-ohjeet on tehty toimikuntatyönä yhdessä Rakennustiedon kanssa. Ohjekorttien suunniteltu julkaisuajankohta on tammikuu 2017 ja ne esitellään kahdessa seminaarissa: 19.1.2017 Espoossa ja 26.1.2017 Raumalla. Katso tilaisuuksien lisätiedot ja ilmoittaudu mukaan.

Blogin kirjoittajat:

Riika Mäkinen on erikoistutkija Satakunnan ammattikorkeakoulun Vesi-Instituutti WANDERissa. Riika on koulutukseltaan epäorgaanisen kemian tohtori Jyväskylän yliopistosta. Vesi-Instituutissa hän on perehtynyt talousveteen ja sen kanssa kosketuksissa oleviin materiaaleihin sekä sisätilojen hygieniaan ja mikrobiologiaan Hygtech- ja HygLi-hankkeissa. Riika on uuden RT-ohjeen Hygienia sisätiloissa. Yleiset perusteet pääkirjoittaja.

Tutkija Tiina Mäkitalo-Keinonen työskentelee Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä erilaisten tutkimus- ja kehitysprojektien parissa. Tiina on perehtynyt uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen ja rakentamiseen verkostoissa, yritysten uudistumiskyvyn tukemiseen ja yhteiskehittämiseen. Poikkitieteellisissä Hygtech- ja HygLi -hankkeissa hän on tuonut yhteiskehittämisen käytäntöjä ja liiketoimintaosaamisen näkökulmaa mukaan mikrobiologien ja insinöörien työskentelyyn.

Arkkitehti Jonna Taegen on erikoistunut sairaalasuunnitteluun ja on tohtorikoulutettavana Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksella. Jonna on uuden RT-ohjeen Hygienia sisätiloissa. Tila- ja rakennussuunnittelu pääkirjoittaja.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s