Rakennetun Suomen tarina -blogi: Itsehallinnosta itsepalveluun

Arkkitehti Marja Heikkilä-Kauppinen, yksi Rakennetun Suomen tarina -kirjan kirjoittajista:

Puoli vuotta sitten luovutin artikkelini Rakennetun Suomen tarina -juhlakirjaan. Kerron, miten suomalaisten huolenpitoon ja hyvinvointiin tarkoitetuista rakennuksista tuli sellaisia kun ne ovat. Ryhmittelin ne käyttäjiensä mukaan: Tuettavat, Synnyttävät, Kaitsettavat, Ojennettavat ja Sairastavat.

suomi100_blogikuva

 

Heistä huolehtiminen on sadan vuoden aikana ollut paljolti kuntien vastuulla. Itsehallinto on taannut kunnalle ja kuntayhtymälle mahdollisuuden noudattaa omanlaistaan huolehtimis- ja rakentamispolitiikkaa. Valtakunnallisesti kokonaisuutta ei ole aina pystytty riittävästi hallitsemaan, joskus ei ensinkään. On ollut esimerkiksi liian vähän lastentarhoja (lapset kadulla kun vanhemmat töissä) tai liian paljon B-mielisairaaloita (useat mätänevät nyt metsässä), mutta yleensä vinoutunut tilanne on saatu korjattua muutamassa kymmenessä vuodessa.

Jäikö jutussa jotakin sanomatta? Olisi ehkä vielä pitänyt puhua kosteusvaurioista ja niiden  tyypillisestä synnystä erilaisissa hoitoalan rakennuksissa. Paljon rakennuksia olisi edelleen kunnossa, jos havaittu vaurio olisi heti korjattu eikä jääty odottamaan joskus koittavaa peruskorjausta.

Sote-uudistuksen pyrkimyksenä on edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää eriarvoisuutta. Erityisenä pyrkimyksenä näyttää myös olevan itsehoito ja itsepalvelu. Soten osalta hallituksen kärkihankkeiden toimintatapojen uudistamisen tavoitteena on mm:

­– kehittää ikäihmisten kotihoitoa
– vahvistaa kaikenikäisten omaishoitoa
– saattaa palvelut asiakaslähtöisiksi palvelusetelitarjontaa kehittämällä
– järjestää sähköisiä palveluita omahoitoon
– hankkia potilaille kokemusasiantuntijoita ja
– kutsua potilaita asiakkaiksi.

Sote-keskustelu velloo nyt julkisuudessa vilkkaana. Lakiluonnokset hoitoa tarvitsevien valinnanvapaudesta tulevat pian päätettäviksi. Palvelujen tilaajiksi ovat tulossa maakunnat, joiden määrän sanelivat poliittiset valtalaskelmat, eivät palvelutarpeet. Uudistuksessa kuntien lakisääteiset tehtävät vähenevät: yli puolet kuntien käyttötalouden kustannuksista siirtyy maakuntiin. Samalla sinne siirtyy poistuneista tehtävistä koituneet tulot. Iso muutos on, että nyt maakuntahallinnon keinoin oikeasti rajoitetaan kuntien itsemääräämisoikeutta, mikä ainakin uudisrakentamisessa helpottaa kokonaisuuden hallintaa. Helpottuvat myös alan yksityisten yritysten toimintaedellytykset, kun neuvottelukumppaneita ei ole enää yli 300 vaan 18. Tähänkö viittaa valtion oman asiantuntijaviraston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, marraskuussa 2016 antama lausunto hallituksen esitysluonnoksesta:

”On tärkeä varmistaa, että järjestämisvastuun viime kädessä kantavalla maakunnalla on oikeudelliset ja tosiasialliset mahdollisuudet toteuttaa vastuutaan. Lakiluonnoksen perusteella hahmottuvassa rakenteessa tämä vaatimus ei näytä toteutuvan ongelmitta. Vaarana on myös, että valtaa tosiasiassa siirtyy demokraattisesti valitulta maakuntahallinnolta palvelulaitokselle ja myös yhtiölle, ja järjestelmän kansanvaltainen perusta jää siten ohueksi.”

Toimintatapojen uudistamisen tavoitteet avaavat varmaankin uusia näköaloja myös hoitoprosesseihin. Veikkaan, että yksityiset toimijat kehittävät nopeasti lisää yhden hoidon liukuhihnaklinikoita. Niissä samaa vaivaa hoidattavat palvelusetelin haltijat istuvat jonossa käytävällä odottamassa viiden minuutin aikaansa. Toista vaivaansa hoidattamaan on sitten mentävä eri palvelupisteeseen toiselle puolelle kaupunkia.

Vielä ei tiedetä, miten uusi hallintomalli vaikuttaa oleviin huolenpidon rakennuksiin, koska toistaiseksi Sotessa on puhuttu vain järjestelmien ja toimintatapojen muutoksesta. Kun vastuu siirtyy maakunnille, on kysyttävä, mitä uudet haltijat tekevät organisaatioon huonosti sopiville kiinteistöille. Maan tapa on ollut jättää tarpeettomat talot tyhjilleen. Jatkuuko käytäntö entisellään, vai asennoituuko uusi omistaja vastuullisesti myös Suomen rakennusperintöön?

Aukeamia Rakennetun Suomen tarina -juhlakirjasta:

marja-heikkila-kauppinen_s2_3

Kuva 1 Rakenetun Suomen tarina, Marja Heikkilä-Kauppinen; Huolenpitoa ja hyvinvointia kansalle
”Valtiolla oli kolmenlaisia huolenpitorakennuksia: lasaretti, pakkotyölaitos ja vankila.” ”Rakennusten tyyli on aina seurannut ajan yleisiä arkkitehtuurivirtauksia, vaikka perusteluissa tapana on ollut korostaa muita näkökohtia, kuten vaakasuorassa lepääviä keuhkotautisia, hygieenisyyttä edellyttävää synnyttämistä tai nuoren tasavallan puolustuslaitoksen imagon-rakentamista.”

marja-heikkila-kauppinen_s-6_7

Kuva 2 Rakennetun Suomen tarina, Marja Heikkilä-Kauppinen; Huolenpitoa ja hyvinvointia kansalle
”1900-luvun alussa suurin osa sosiaalisen huollon rakennuksista rakennettiin yksityisin varoin. Esimerkiksi yksinäisille vanhuksille rakennutettiin testamenttilahjoituksin edullisia vanhainkoteja.”

marja-heikkila-kauppinen_s-4_5

Kuva 3 Rakennetun Suomen tarina, Marja Heikkilä-Kauppinen; Huolenpitoa ja hyvinvointia kansalle
”Vanhuspalvelulaki tuli voimaan 2013. Sen tavoitteena on, että vanhus voisi elää kotonaan sosiaali- ja terveyspalveluja apuna käyttäen mahdollisimman pitkään. Kunnan tehtävänä on tavoitteen tukeminen; se asettaa itse tavoitteet sekä määrittelee keinot.”

______________________________
suomifinland100_sininen
Rake
nnetun Suomen tarina on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa ja se ilmestyy lokakuussa 2017. Runsaan sadan vuoden työ takana, mutta mitä siitä näkyy tässä ajassa? Kirja on ainutlaatuinen, laaja esitys rakennetun ympäristömme vaiheista 1800-luvulta 2000-luvulle.
Arkkitehti Harri Hautajärven johdolla asiantuntevat kirjoittajat kuljettavat lukijaa halki itsenäisen Suomen historian. Lue miten kotimaasi on rakennettu!

Kirjoittajien Rakennetun Suomen tarina -blogit ilmestyvät kuukausittain kirjan julkistamiseen asti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s