Rakennusurakka Suomi -blogi: Liki tuntematon vientituote

Historioitsija, FL Mikko Laakso, yksi Rakennusurakka Suomi -kirjan kirjoittajista:
Kun poliittiset päättäjät ja talousviisaat puhuvat viennin edistämisestä, mikä viennin laji jää lähes aina unhoon?

Suomalaista rakentamisen osaamista on viety maailmalle muodossa tai toisessa jo sukupolvien ajan, mutta tämä miljardibisnes pysyy jostakin syystä kaukana uutisotsikoista. Kuitenkin viimeistään 1960-luvulta lähtien rakennus- ja suunnitteluvienti on luonut työpaikkoja ja merkinnyt viime aikoina 5–6 prosenttia Suomen vuosittaisen kokonaisviennin arvosta.

suomi100_blogikuva

Kuvaan artikkelissani, kuinka rakentajamme kykenivät alkuvuosien hapuilujen ja seikkailun jälkeen löytämään oman paikkansa kansainvälisen rakentamisen maailmassa. Onnistuminen on edellyttänyt perehtymistä alan globaalin toiminnan käytäntöihin ja sopimusjuridiikkaan, suomalaisten omien vahvuusalueiden kuten infrarakentamisen päättäväistä markkinointia sekä nöyrää asennetta vieraita rakentamisen kulttuureita kohtaan. Onnella ja epäonnella on niilläkin ollut merkityksensä, mutta viime kädessä menestys on riippunut sopeutumiskyvystä, valppaudesta ja nopeasta pelisilmästä.

Mitä kansainvälisessä rakentamisessa tapahtuu nyt, ja mikä suomalaisten rooli tulee siinä vastaisuudessa olemaan? Kristallipallon kuva on sumuinen ja epäselvä, mutta jotakin hämyn takaa erottuu. Itämeren alueella – jota tosin parhaillaan varjostavat monenlaiset kansainvälispoliittiset jännitteet – suomalaiset alan yritykset tulevat todennäköisesti säilyttämään lähitulevaisuudessa vanhan asemansa. Kotipesään vetäytyminen 1990-luvun lamavuosien jälkeen on vähentänyt riskejä ja tarjonnut alan yrityksille mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä hitaasti ja maltilla.

Lähi-idässä ja Afrikassa 1970- ja 1980-luvulla seikkailleelle vientirakentajien sukupolvelle tällainen tulevaisuudenkuva lienee tylsä. On kuitenkin muistettava, etteivät rakentajamme ole kokonaan muulta maailmalta silmiään sulkeneet. Kiinasta ja Kaakkois-Aasiasta on viime vuosina saatu merkittäviä rakennusurakoita ja suunnittelutehtäviä: listalla on siltoja ja kulttuurikeskuksia. YIT on Venäjän suurin ulkomainen asuntorakentaja. Ja niin edelleen. Asioita tehdään nykyään systemaattisemmin, asiantuntevammin ja monikansallisemmin: toisin kuin menneinä vuosikymmeninä, jolloin luotettiin improvisointiin ja mutu-menetelmään. Monin värikkäin seurauksin.

Mieleen tulee väistämättä hieman kiusallinen kysymys. Kuinka mielekästä on ylipäänsä enää pohtia, mikä on suomalaisen rakentamisen osaamisen paikka maailmassa? Monet ennen tiukasti suomalaisessa omistuksessa olleet alan yritykset on joko myyty ulkomaille, tai vähintään niiden omistuspohja on kansainvälistynyt. On yhä vaikeampi arvioida, kuinka paljon näiden yritysten toiminnan tuotosta lopultakaan päätyy hyödyttämään Suomen kansantaloutta.

Median kiinnostus rakentajiemme ulkomaisiin saavutuksiin tuntuu vuosien saatossa yhä vähentyneen. Ehkäpä siksikin, että globaalin rakentamisen markkinamylly jauhaa ja tuottaa yhä useammin rakennuksia, jotka voisivat sijaita missä tahansa. Arkkitehtuuria ja rakennussuunnittelua tuntemattomien silmissä moderni rakentaminen näyttää samalta kaikkialla, mutta yleisö kenties toivoo näkevänsä niissäkin jotakin suomalaista. Pekka Salmisen perustaman PES-Arkkitehdit -arkkitehtitoimiston 2010-luvulla saavuttamat hienot voitot kiinalaisissa suunnittelukilpailuissa olisivat taatusti saaneet rutkasti enemmän julkisuutta muutamia vuosikymmeniä sitten.

Niin tai näin, leipää on jatkossakin tiedossa rakentajillemme myös ulkomailta. Osaamisen taso on alalla korkea, ja kansainvälinen yhteistyö verkostoitumisineen on jo tuttua. Millaista ja minkä makuista leipää, jää nähtäväksi.

Aukeamia Mikko Laakson artikkelista Rakennusurakka Suomi -juhlakirjasta:

mikko-laakso-liki-tuntematon-vientituote-aukeama-1

mikko-laakso-liki-tuntematon-vientituote-aukeama-2

__________________________

suomifinland100_sininenRakennusurakka Suomi on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa ja se ilmestyy lokakuussa 2017. Runsaan sadan vuoden työ takana, mutta mitä siitä näkyy tässä ajassa? Kirja on ainutlaatuinen, laaja esitys rakennetun ympäristömme vaiheista 1800-luvulta 2000-luvulle.
Arkkitehti Harri Hautajärven johdolla asiantuntevat kirjoittajat kuljettavat lukijaa halki itsenäisen Suomen historian. Lue miten kotimaasi on rakennettu!

Kirjoittajien Rakennusurakka Suomi -blogit ilmestyvät kuukausittain kirjan julkistamiseen asti.

Tutustu Rakennettu Suomi -juhlakirjaan Rakennustiedon verkkosivuilla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s