Rakennusurakka Suomi -blogi: Tiedon ja liikenteen väylät tietoyhteiskunnassa

Historioitsija, FT Marko Nenonen, yksi Rakennusurakka Suomi -kirjan kirjoittajista:

Tikkurilan matkakeskus on sattuva symboli kertomaan suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta. Teollisuuden synnystä alkaen liikenneinfrastruktuuria hallitsivat teollisuuden kuljetukset, mutta Tikkurilan asema kuvaa toisenlaista aikaa. Matkakeskus rakennettiin ihmisten kulkemista varten. Se kokoaa lentokentälle ja sen ympäristöön viilettäviä tietoyhteiskunnan ja luovan talouden tekijöitä sekä tietenkin kasvavaa matkailijoiden joukkoa.

Väärä ennustus

Vanhassa teollisuusyhteiskunnassa tärkeintä oli saada suurteollisuuden tavarat edullisesti satamaan. Satamat säätelivät maantie- ja rautatieverkkoa, ja jokaisella seutukunnalla on ollut merisatamansa. Niitä onkin Suomessa yli 50.

Vuosikymmeniä maantie- ja rautatieliikenne katsottiin toistensa kilpailijoiksi. Kumpaakin hallitsi oma virastonsa, ja yhteistyö oli takkuista. Yhtenäistä liikennepoliittista ohjelmaa ei politiikan päättäjiltä syntynyt.

Vielä 1950-luvulla osa päättäjistä oli sitä mieltä, että valtateitä ei pitäisi ollenkaan rakentaa raidelinjan mukaisesti. 1930-luvulla näkemys oli tätäkin tiukempi: Valtionrautateiden pääjohtaja väitti, että ikänään ei Helsingin ja Oulun väliä tulla ajamaan autoilla!

Mene ja tiedä, oliko epäusko autoliikenteen mahdollisuuksiin näin suuri, vai oliko kyse rautatiemiesten taktisesta argumentista.

Matkakeskus symboloi toistakin muutosta liikennepolitiikassa. Vanhat liikenteen alan keskusvirastot lakkautettiin, kun Liikennevirasto syntyi 2010. Viraston tarkoitus on tukea kokonaisvaltaista suunnittelua ja liikennemuotojen synergiaa.

Eri liikennemuodoilla on roolinsa ja etunsa. Niitä yhdistämällä voidaan luoda järjestelmä, joka palvelee kuljetusten ja kulkemisten tarvetta parhaiten ja edullisemmin. Kuljetuskustannukset ovat Suomessa selvästi korkeampia kuin EU-maissa keskimäärin, joten tekemistä on. Ero ei johdu ensisijaisesti tehottomuudesta, vaan suuren maan pienistä keskuksista ja pitkistä matkoista niiden välillä.

Matkakeskuksetkin kuvastavat synergian merkitystä uudessa liikennepolitiikassa. Tikkurilan uusi asema ei ollut ensimmäinen, mutta vuonna 2015 avattu keskus on keskeisin ja ainut, joka yhdistää lentokentän rautateihin.

Tietoliikenteen tuleva vallankumous

Tietoliikenne etenee hiljaa ja huomaamatta. Kun puhelinpylväät harvenivat, näkyvimmiksi rakenteiksi jäivät radio- ja televisiomastot. Tietoliikenne elää kaapeleissa, radioaalloilla ja tehokkaissa tietokoneissa kalseissa mutta siisteissä konehalleissa. Käyttäjälle tietoliikenne näyttäytyy langattomana, mutta yhteyksiä hallitsevat kaapelit.

Jo lähitulevaisuus tietoliikenneteknologiassa mullistaa elämän arjen, kaupan ja liiketoimet. Suurimpia muutoksia on Aasian ja Euroopan välille syntyvät nopeat ja massiiviset yhteydet.

Suomella on Aasian yhteyksissä yllättävän suuri osa niin liikenteessä kuin tietoliikenteen suunnitelmissa. Finnair on luonut Aasian lennoillaan vahvan maineen. Etu on syntynyt maantieteestä, koska Finnair saa lentää Venäjän yli. Kilpailijoita on silti ilmaantunut. Niihin kuuluu Pietarin uusittu lentoasema.

Ilmastomuutoksen myötä Pohjoisen jäämeren reitit avautuvat laivaliikenteelle Aasiaan. Sen myötä suomalaisten ainutlaatuinen jäänmurtajaosaaminen saa uudenlaisen ja vahvasti kansainvälisen merkityksen.

Niin ikään tietoliikenteessä ollaan luomassa uusimman ajan ”silkkitietä”. Uusi, 1 172 kilometriä pitkä merikaapeli C-Lion1 eli ”Merileijona I” tuli Suomen ja Saksan välille 2016. Hankkeen toteutti suomalainen Cinia-yhtiö, josta pääosan omistaa Suomen valtio.

C-Lion1-merikaapelilla voi olla samankaltainen merkitys kuin Finnairin Aasian lennoilla on ollut. Visioiden mukaan kaapeli on yksi vaihe Euroopan ja Aasian välistä digitaalista silkkitietä. Venäjän, Kiinan ja muiden maiden kanssa sillä tavoitellaan uusien tietoliikenneyhteyksien mukaisen liiketoiminnan kehittämisestä. Kaapeli luultavasti menisi Pohjoisen jäämeren kautta.

Marko Nenonen.JPG

Kuva: Rakennusurakka Suomi -kirjan aukeama Marko Nenosen artikkelista Tiedon ja liikenteen väylät.

suomifinland100_sininenRakennusurakka Suomi on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa ja se ilmestyy lokakuussa 2017. Runsaan sadan vuoden työ takana, mutta mitä siitä näkyy tässä ajassa? Kirja on ainutlaatuinen, laaja esitys rakennetun ympäristömme vaiheista 1800-luvulta 2000-luvulle.
Arkkitehti Harri Hautajärven johdolla asiantuntevat kirjoittajat kuljettavat lukijaa halki itsenäisen Suomen historian. Lue miten kotimaasi on rakennettu!

Kirjoittajien Rakennusurakka Suomi -blogit ilmestyvät kirjan julkistamiseen asti.

Tutustu Rakennettu Suomi -juhlakirjaan Rakennustiedon verkkosivuilla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s