Rakennetun Suomen tarina -blogi: Työmaatko kehityksen jarruna?

Diplomi-insinööri Risto Pesonen, yksi Rakennetun Suomen tarina -kirjan kirjoittajista:

Rakennetun Suomen tarina -kirjassa totean, että 1900-luvun alkupuolella kehityksen askeleita työmailla otettiin lähinnä uusien materiaalien käytössä, koneellistumisessa ja työolosuhteissa.

Lähitulevaisuudessa taas edettäneen voimakkaimmin digitalisoinnin tukemana, mikä vaikuttaa merkittävästi tiedonmäärään ja -kulkuun ja siten erityisesti suunnitteluun, mutta ulottuu työmaan prosesseihinkin.

Mutta entäpä välillä, viime vuosikymmeninä? Unohtuiko työmaiden kehitys? Ja jos sitä oli, missä se näkyy? Suuri yleisö ainakin on vakuuttunut rakentamisen nykylaadun heikkoudesta – osin oikeutetusti.

suomi100_blogikuva
Rakentamisen ongelmille yksi selitys on prosessin pituus ja eri ammattiryhmien suuri määrä, jotka vaativat vankkaa projektinjohtamista. Siihen panostamista on odotettu rakennuttajilta.

Suunnittelun ja rakentamisen kaikkien vaiheiden tulisi tähdätä toiminnallisesti onnistuneeseen lopputulokseen, jossa on osattu ottaa huomioon rakennuksen elinkaaren tarpeet.

Tähän ei suinkaan aina päästä, koska kehitystulosten hyödyntäminen toteutuksessa vaatii useimpien – joskus kaikkien – osapuolten hyväksynnän ja halun soveltaa uusia menetelmiä.

Ja tähän rakennuttajat voivat vaikuttaa asenteillaan ja päätöksillään. He jakavat rakentamisprosessin osapuolille pelimerkit sopimuspolitiikallaan ja tilaajan edustajina määrittävät valmiin tuotteen ominaisuudet.

Jäivätkö rakennuttajat kelkasta?

Varsinaisissa työmaatoiminnoissa on kehitys useilla osa-alueilla ollut viime vuosikymmenet vahvaa.

Työturvallisuudessa on riskialttiista toiminnasta siirrytty huolehtimiseen ja haluun pitää terveinä kaikki. Siitä on muodostunut jopa kilpailutekijä rakentajien välille.

Työtä vähentävien ja helpottavien koneiden käyttö on edistynyt pitkin harppauksin ja sitä on tukenut konevuokrauksen nopea yleistyminen. Tuoteteollisuuden rooli on kasvanut ja tuoteosakaupan myötä asennustyötä on siirtynyt valmisosien tuottajille.

Pääurakoitsijat ovat etsineet tehokkuuden ja projektinjohtamisen parantamista tuomalla uusia urakkamuotoja sekä laajentumalla erikoisurakointiin ja tuoteteollisuuteen. Pyrittäessä ennakoimaan suhdanteita on toimintaa vuoroin laajennettu tai fokusoitu, mikä nyt taas näyttää olevan muodissa.

Rakennuttajien uudistava panos on sen sijaan jäänyt vähäiseksi, vaikka sitä tarvitaan projektijohtamisen ja hankintamuotojen kehityksessä.

Mikä ratkaisuksi rakentamisen laadun ja tehokkuuden parantamiseksi?

Tuore kannanotto tuli ex-kansliapäällikkö Erkki Virtaselta, joka kaipasi yhteistoimintaa koko ketjulta. Merkittävämpi oli kuitenkin hänen vaatimuksensa, että omistajien ja tilaajien tulee kehittää projektiensa taloudellista seurantaa ja ohjaavaa otetta.

Selvää onkin, että jollei rakennuttaja jo suunnitteluvaiheessa hoida tehtäväänsä osapuolten intressien yhteen sovittajana, korostuu vastakkainasettelu pitkin matkaa.

Nyt kaivataankin tilaajat mukaan kehittämään toteutusmalleja, joissa eri osapuolet ovat tehokkaasti mukana. Siten löytyy ratkaisuja, joissa yhdistyvät käytännön ja teoreettinenkin osaaminen, mikä on teollista optimointia.

Apuun on jo ennen Virtastakin huudettu allianssia ja muita yhteistoimintaurakkamuotoja, mutta tietenkin kaikkien hankintamuotojen tulee perustua yhteistyöhön.

Sen saavuttamisessa rakennuttaja on avainasemassa ja sen syntyminen on hyvän lopputuloksen edellytys.

Rakennetunsuomentarina_auk
Kuva: aukeama Risto Pesosen artikkelista Rakennetun Suomen tarina -juhlakirjassa.


suomifinland100_sininenRakennetun Suomen tarina on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa ja se ilmestyy lokakuussa 2017. Runsaan sadan vuoden työ takana, mutta mitä siitä näkyy tässä ajassa? Kirja on ainutlaatuinen, laaja esitys rakennetun ympäristömme vaiheista 1800-luvulta 2000-luvulle.
Arkkitehti Harri Hautajärven johdolla asiantuntevat kirjoittajat kuljettavat lukijaa halki itsenäisen Suomen historian. Lue miten kotimaasi on rakennettu!

Kirjoittajien Rakennetun Suomen tarina -blogit ilmestyvät kirjan julkistamiseen asti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s