Maankäyttö- ja rakennuslaki murroksen kynnyksellä

Varatuomari, valtiotieteen maisteri Lauri Jääskeläinen:

Vuoden 2000 MRL saatiin aikaiseksi viime vuosituhannen lopulla tilanteessa, jossa oli jo näköpiirissä sittemmin voimistuneet ilmiöt. Maa kaupungistuu, keskittyy ja väestö ikääntyy vauhdilla. 2010-luvun ennätyspitkä taantuma hyydytti yhdyskuntarakenteen muutosta, joka viime vuosina on kiihtynyt. Onnekkaasti jo auringonlaskun elinkeinoksi julistettu metsäteollisuus on suhdanteiden äkkikäänteissä noussut jälleen tärkeäksi viennin lohkoksi. Metsäteollisuuden investoinnit ovat jättiluokkaa ja luovat kertaantuessaan toivon kipinää myös maakuntiin.

MRL_blogikuva_459x270px

Pitkällisen odottelun jälkeen on myös poliittisesti käynnistetty maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Vaikka epäilyjä on kaikunut siitäkin, onko kokonaisuudistus edes tarpeen, niin jo lakiteknisistä syistä vähintäänkin päivitystä kaivataan. MRL on muuttunut enemmän kuin konsanaan sitä edeltänyt vuoden 1958 rakennuslaki. Jota aikoinaan pidettiin soveltamisen kannalta lukuisien muutosten johdosta lähes mahdottomana.

Valtiovalta on systemaattisesti luopunut sille kuuluneesta hyvinkin vahvasta roolista maankäytön ohjauksessa. Vuoden takaiset muutokset ovat entisestään lisänneet kuntien valtaa – mutta myös vastuuta – hyvästä elinympäristöstä. Kun tulevan uuden lain painotuksia arvuuttelee, lienee väistämätöntä, että tällä kertaa ei voida sivuuttaa maanomistajan intressejä päästä nykyistä enemmän vaikuttamaan kuntien kaavoitushalukkuuteen. Tosin vaikutuskeinoja on nytkin, mutta ikäviltä konflikteilta ei aina ole vältytty. Joudutaan myös pohtimaan kunnan erilaisia rooleja kaavoitusvallan käyttäjänä ja oman kiinteistöomaisuutensa kehittäjänä.

MRL_Pasila_460x259px

Rakentamisen puolella eurooppaoikeus on tullut kuvioihin suuremmalla ryminällä kuin pari vuosikymmentä sitten kuviteltiin. Monet keskeiset rakentamisen vähimmäistasoa koskevat määräykset annetaan käytännössä Brysselissä. Suomi ei ole ainoa yhteisön jäsenvaltio, joka aika ajoin kysyy, pitäisikö ilmastolliset eroavuudet ottaa yhteiseurooppalaisessa sääntelyssä enemmän huomioon.

Joka tapauksessa ilmastonmuutoksen hillitseminen on imperatiivi, jota ei voi sivuuttaa. Rakentaminen ja rakennettu ympäristö ovat samalla kertaa suuri hiilijalanjäljen aiheuttaja mutta myös sektori, jossa jo nyt on päästy huomattaviin edistysaskeleihin. Uudiskohteet rakentuvat lähes nollaenergiatasoon. Lämmitystarve on vähäinen. Ilmaston lämpeneminen tuottaa kuitenkin lisääntyvää jäähdytystarvetta. Pohdittavaa riittää, miten rakennusten jäähdyttämistä voidaan edistää hiilipäästöjä lisäämättä.

Valtakunnalliset rakentamisen määräykset uudistuivat vuoden alusta. Kentällä vastaanotto on alkuhämmästelyjen jälkeen ollut voittopuolisesti myönteinen. Korjaus- ja muutostöitä koskevien määräysten soveltaminen toivottavasti pikkuhiljaa löytää uomansa. Varsinkin soveltavien viranomaisten puolella on lähdetty tarmolla edistämään yhtenäisiä käytäntöjä, jotta usein moitittua kuntien erilaisia tulkintoja saataisiin vähennettyä.

Tulee viemään monta vuotta, ennen kuin kokonaan uusi maankäytön ohjausta ja rakentamista koskeva lainsäädäntö on voimassa. Jo voimassa olevan säännöstön kehittäminen ei suinkaan jää odottamaan kokonaisuudistusta. Lukuisia osamuutoksia on odotettavissa. Eikä vähiten eurooppaoikeuden vaatimusten kautta.

MRL-kirja_286x200px


Jaaskelainen_125x147px Kesäkuun alussa ilmestyvä päivitetty Maankäyttö- ja rakennuslaki on käytännönläheinen käsikirja lain seuraamiseen. Perusteellisessa selitysteoksessa käsitellään kaikki maankäyttö- ja rakennuslain ja asetuksen pykälät sekä niihin tehdyt muutokset ja täydennykset
perusteluineen. Kirjan tekijöitä ovat Lauri Jääskeläisen lisäksi Olavi Syrjänen, Jyrki Hurmeranta sekä Susanna Wähä. 

Kirjaan voi tutustua ja sen voi tilata Rakennustiedon verkkokaupassa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s