Arkkitehti Petri Neuvonen: Rakennusperinnön on Suomessa vaikea kuvitella nousevan presidentinvaalien teemaksi. Toisin Venäjällä. Aiemmin jo kurkien ja tiikerien suojelijana profiloitunut Vladimir Putin on ottanut vuoden 2018 presidentinvaaliaseekseen myös historialliset muistomerkit.
Satu Laine: Pysähdyin pohtimaan kulunutta 20 vuotta viimeistä Rakentajain kalenteria 2018 tehdessäni. En osannut edes kuvitella vuonna 1996 rakennusmestariksi valmistuttuani, että olisin tekemässä seuraavat 20 vuotta tätä historiallista ”mestareiden omaa kirjaa”. Jälkikäteen asioita pohdittuani koen saaneeni toimia kirjan teon rakennusmestarina. Olen pitänyt vuosittain satoja lankoja käsissäni, jotta kirja on edennyt ja valmistunut sovitussa aikataulussa. Olen…
Arkkitehti, tekniikan tohtori Harri Hautajärvi, Rakennetun Suomen tarina -kirjan toimittaja ja yksi kirjoittajista: Itsenäisyysjulistuksen satavuotisjuhlavuonna on saatu huomata, että Suomen historiasta ollaan kiinnostuneita. Samalla on ollut huvittavaa kuulla hokemaa ”Suomi täyttää sata vuotta”. Suomen ja suomalaisen kulttuurin historia ulottuu paljon kauemmas. Tätä ja montaa muuta asiaa jouduin pohtimaan ideoidessani ja toimittaessani kirjaa Rakennetun Suomen tarina.…
FT, tutkija Eija Rauske, yksi Rakennetun Suomen tarina -kirjan kirjoittajista: Ekskursio Senaatintaloon ei tullut ensimmäiseksi mieleeni, kun lupasin kirjoittaa hallintorakennuksista. Rakennetun Suomen tarina -kirjan päätoimittaja siihen yllytti. Huhtikuussa Valtioneuvoston linnan tarkoin vartioidut ovet vihdoin avautuivat, ja pieni ryhmämme johdettiin stukkomarmorein koristeltuun Valtaistuinsaliin, nykyiseen presidentin esittelysaliin. Liekö ministerimme sote- ja maakuntauudistushuumassaan tajuavat, miten huikeissa tiloissa saavat…
Diplomi-insinööri Risto Pesonen, yksi Rakennetun Suomen tarina -kirjan kirjoittajista: Rakennetun Suomen tarina -kirjassa totean, että 1900-luvun alkupuolella kehityksen askeleita työmailla otettiin lähinnä uusien materiaalien käytössä, koneellistumisessa ja työolosuhteissa. Lähitulevaisuudessa taas edettäneen voimakkaimmin digitalisoinnin tukemana, mikä vaikuttaa merkittävästi tiedonmäärään ja -kulkuun ja siten erityisesti suunnitteluun, mutta ulottuu työmaan prosesseihinkin. Mutta entäpä välillä, viime vuosikymmeninä? Unohtuiko työmaiden…
Historioitsija, FT Marko Nenonen, yksi Rakennetun Suomen tarina -kirjan kirjoittajista: Tikkurilan matkakeskus on sattuva symboli kertomaan suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta. Teollisuuden synnystä alkaen liikenneinfrastruktuuria hallitsivat teollisuuden kuljetukset, mutta Tikkurilan asema kuvaa toisenlaista aikaa. Matkakeskus rakennettiin ihmisten kulkemista varten. Se kokoaa lentokentälle ja sen ympäristöön viilettäviä tietoyhteiskunnan ja luovan talouden tekijöitä sekä tietenkin kasvavaa matkailijoiden joukkoa.
Historioitsija, FL Mikko Laakso, yksi Rakennetun Suomen tarina -kirjan kirjoittajista: Kun poliittiset päättäjät ja talousviisaat puhuvat viennin edistämisestä, mikä viennin laji jää lähes aina unhoon? Suomalaista rakentamisen osaamista on viety maailmalle muodossa tai toisessa jo sukupolvien ajan, mutta tämä miljardibisnes pysyy jostakin syystä kaukana uutisotsikoista. Kuitenkin viimeistään 1960-luvulta lähtien rakennus- ja suunnitteluvienti on luonut työpaikkoja…
Arkkitehti Marja Heikkilä-Kauppinen, yksi Rakennetun Suomen tarina -kirjan kirjoittajista: Puoli vuotta sitten luovutin artikkelini Rakennetun Suomen tarina -juhlakirjaan. Kerron, miten suomalaisten huolenpitoon ja hyvinvointiin tarkoitetuista rakennuksista tuli sellaisia kun ne ovat. Ryhmittelin ne käyttäjiensä mukaan: Tuettavat, Synnyttävät, Kaitsettavat, Ojennettavat ja Sairastavat.
Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Koko vuosi tulee olemaan täynnä säpinää, actionia ja ties mitä pöhinää. Esitystä, tapahtumaa, näyttelyä ja juhlaa pukkaa monessa niemessä ja notkelmassa. Luvassa on sekä pönötystä että rentoa tunnelmaa. Myös rakennusala leipoo oman palansa kakusta upean historiakirjan muodossa. Kirjaa ei kyhätä hätäisesti. Se on ollut jo vuoden verran tekeillä parhain…
