Arkkitehti Petri Neuvonen: Rakennusperinnön on Suomessa vaikea kuvitella nousevan presidentinvaalien teemaksi. Toisin Venäjällä. Aiemmin jo kurkien ja tiikerien suojelijana profiloitunut Vladimir Putin on ottanut vuoden 2018 presidentinvaaliaseekseen myös historialliset muistomerkit.
Satu Laine: Pysähdyin pohtimaan kulunutta 20 vuotta viimeistä Rakentajain kalenteria 2018 tehdessäni. En osannut edes kuvitella vuonna 1996 rakennusmestariksi valmistuttuani, että olisin tekemässä seuraavat 20 vuotta tätä historiallista ”mestareiden omaa kirjaa”. Jälkikäteen asioita pohdittuani koen saaneeni toimia kirjan teon rakennusmestarina. Olen pitänyt vuosittain satoja lankoja käsissäni, jotta kirja on edennyt ja valmistunut sovitussa aikataulussa. Olen…
Kimmo Lehtonen: Jokaisella projektilla on omat vaiheensa! Nyt näyttää siltä, että valtaisa innostus TEHO-hankkeen osalta on takanapäin ja todellisuus iskee suoraan vasten kasvoja. Kaikki alan osapuolet eivät vielä ole kokeneet hyötyvänsä hankkeen tuloksista ja hyötyjen osoittamisen tulee olla jatkossa entistä konkreettisempaa epäilijöille! On ollut hienoa olla näköalapaikalla seuraamassa ja vaikuttamassa siihen, miten digitalisaatio vaikuttaa rakennusalaan…
Arkkitehti, tekniikan tohtori Harri Hautajärvi, Rakennetun Suomen tarina -kirjan toimittaja ja yksi kirjoittajista: Itsenäisyysjulistuksen satavuotisjuhlavuonna on saatu huomata, että Suomen historiasta ollaan kiinnostuneita. Samalla on ollut huvittavaa kuulla hokemaa ”Suomi täyttää sata vuotta”. Suomen ja suomalaisen kulttuurin historia ulottuu paljon kauemmas. Tätä ja montaa muuta asiaa jouduin pohtimaan ideoidessani ja toimittaessani kirjaa Rakennetun Suomen tarina.…
FT, tutkija Eija Rauske, yksi Rakennetun Suomen tarina -kirjan kirjoittajista: Ekskursio Senaatintaloon ei tullut ensimmäiseksi mieleeni, kun lupasin kirjoittaa hallintorakennuksista. Rakennetun Suomen tarina -kirjan päätoimittaja siihen yllytti. Huhtikuussa Valtioneuvoston linnan tarkoin vartioidut ovet vihdoin avautuivat, ja pieni ryhmämme johdettiin stukkomarmorein koristeltuun Valtaistuinsaliin, nykyiseen presidentin esittelysaliin. Liekö ministerimme sote- ja maakuntauudistushuumassaan tajuavat, miten huikeissa tiloissa saavat…
Diplomi-insinööri Risto Pesonen, yksi Rakennetun Suomen tarina -kirjan kirjoittajista: Rakennetun Suomen tarina -kirjassa totean, että 1900-luvun alkupuolella kehityksen askeleita työmailla otettiin lähinnä uusien materiaalien käytössä, koneellistumisessa ja työolosuhteissa. Lähitulevaisuudessa taas edettäneen voimakkaimmin digitalisoinnin tukemana, mikä vaikuttaa merkittävästi tiedonmäärään ja -kulkuun ja siten erityisesti suunnitteluun, mutta ulottuu työmaan prosesseihinkin. Mutta entäpä välillä, viime vuosikymmeninä? Unohtuiko työmaiden…
Alueellinen polarisaatio ja siihen liittyvä kaupungistuminen on tunnistettu yhdeksi tulevien vuosien muutostrendeiksi. Se vaikuttaa Rakennustiedon ja monen muun yrityksen toimintaan. Lisäksi polarisaatio vaikuttaa vielä useamman suomalaisen elämään monella tavoin. Entistä useampi miettii omia arvojaan. Mitä jos muutan kaupunkiin? Miten se vaikuttaa elintasooni? Tulenko onnellisemmaksi vai lisääntyykö stressi?
Historioitsija, FT Marko Nenonen, yksi Rakennetun Suomen tarina -kirjan kirjoittajista: Tikkurilan matkakeskus on sattuva symboli kertomaan suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta. Teollisuuden synnystä alkaen liikenneinfrastruktuuria hallitsivat teollisuuden kuljetukset, mutta Tikkurilan asema kuvaa toisenlaista aikaa. Matkakeskus rakennettiin ihmisten kulkemista varten. Se kokoaa lentokentälle ja sen ympäristöön viilettäviä tietoyhteiskunnan ja luovan talouden tekijöitä sekä tietenkin kasvavaa matkailijoiden joukkoa.
Kuten kuvasta huomaa, että kaupungissakin luonto voi lähellä ja samalla laiskalta säästyy metsään menemisen vaiva. Oma juhannuskoivu saattaa kuulostaa jollekin luksukselta, tuolta räystäältähän sen näkee kaikki. Monille meistä tuo koivu on merkki jostakin ihan muusta. Ehkä jotain jäänyt tekemättä ajallaan. Kiinteistönpitoa on olemassa siis kahden sorttista; toisessa räystäistä pidetään huolta ja toisessa ne kasvavat koivua.…
Pohjolan olosuhteet asettavat rakennusmateriaaleille, kuten kattotuotteille, kovat vaatimukset. Etelä-Euroopan olosuhteisiin tehdyt suunnitteluratkaisut ja suunnitellut tuotteet eivät välttämättä ole kestävä valinta meidän vaihtelevissa ilmasto-olosuhteissamme. Rakenteiden ja yksityiskohtien suunnitteluratkaisut ja materiaalivalinnat vaikuttavat ratkaisevasti koko rakennuksen ja sen osien käyttöikään ja niissä tulee huomioida Suomen olosuhteet. Virheellisistä suunnitteluratkaisuista ja asennusvirheistä ja vääristä materiaalivalinnoista johtuvat ongelmat aiheuttavat hankalia korjaustoimenpiteitä.…
