Matka Suomen rakentamisen historiaan

Arkkitehti, tekniikan tohtori Harri Hautajärvi, Rakennetun Suomen tarina -kirjan toimittaja ja yksi kirjoittajista: Itsenäisyysjulistuksen satavuotisjuhlavuonna on saatu huomata, että Suomen historiasta ollaan kiinnostuneita. Samalla on ollut huvittavaa kuulla hokemaa ”Suomi täyttää sata vuotta”. Suomen ja suomalaisen kulttuurin historia ulottuu paljon kauemmas. Tätä ja montaa muuta asiaa jouduin pohtimaan ideoidessani ja toimittaessani kirjaa Rakennetun Suomen tarina.…

Vierailuja vallan saleihin

FT, tutkija Eija Rauske, yksi Rakennetun Suomen tarina -kirjan kirjoittajista: Ekskursio Senaatintaloon ei tullut ensimmäiseksi mieleeni, kun lupasin kirjoittaa hallintorakennuksista. Rakennetun Suomen tarina -kirjan päätoimittaja siihen yllytti. Huhtikuussa Valtioneuvoston linnan tarkoin vartioidut ovet vihdoin avautuivat, ja pieni ryhmämme johdettiin stukkomarmorein koristeltuun Valtaistuinsaliin, nykyiseen presidentin esittelysaliin. Liekö ministerimme sote- ja maakuntauudistushuumassaan tajuavat, miten huikeissa tiloissa saavat…

Rakennetun Suomen tarina -blogi: Työmaatko kehityksen jarruna?

Diplomi-insinööri Risto Pesonen, yksi Rakennetun Suomen tarina -kirjan kirjoittajista: Rakennetun Suomen tarina -kirjassa totean, että 1900-luvun alkupuolella kehityksen askeleita työmailla otettiin lähinnä uusien materiaalien käytössä, koneellistumisessa ja työolosuhteissa. Lähitulevaisuudessa taas edettäneen voimakkaimmin digitalisoinnin tukemana, mikä vaikuttaa merkittävästi tiedonmäärään ja -kulkuun ja siten erityisesti suunnitteluun, mutta ulottuu työmaan prosesseihinkin. Mutta entäpä välillä, viime vuosikymmeninä? Unohtuiko työmaiden…

Rakennetun Suomen tarina -blogi: Itsehallinnosta itsepalveluun

Arkkitehti Marja Heikkilä-Kauppinen, yksi Rakennetun Suomen tarina -kirjan kirjoittajista: Puoli vuotta sitten luovutin artikkelini Rakennetun Suomen tarina -juhlakirjaan. Kerron, miten suomalaisten huolenpitoon ja hyvinvointiin tarkoitetuista rakennuksista tuli sellaisia kun ne ovat. Ryhmittelin ne käyttäjiensä mukaan: Tuettavat, Synnyttävät, Kaitsettavat, Ojennettavat ja Sairastavat.

Päivi Leinonen: Arkkitehtuuribongausta ja lähikuvia lähiöstä

Missä kuljenkin, tarkkailen rakennuksia ja niiden muodostamaa kokonaisuutta. Voin kai sanoa, että harrastan arkkitehtuuria… mutta sitten pitää määritellä mitä on arkkitehtuuri. Yhden näkemyksen mukaan arkkitehtuuria on kaikki rakentaminen. Toisinaan taas mielletään arkkitehtuuriksi vain jollain tavalla merkittävät, ympäristöstään erottuvat rakennukset. Yhtenä kriteerinä voi pitää suunnittelijan taustaa. Useissa tapauksissa maailmanlaajuisesti tunnettu arkkitehti on suunnitellut myös arkisia asuinympäristöjä.…

Uusi kansainvaellus Suomessa

Kaupunkipolitiikan tiekartta -hankkeessa todettiin, että vuoteen 2050 mennessä kenties jopa miljoona suomalaista muuttaa seitsemään suurimpaan kasvukeskukseen. He tulevat pieniltä paikkakunnilta ja maaseudulta koulutuksen, palvelujen ja työpaikkojen perässä. Rakennusurakka tarkoittaa vähintään 500.000 asunnon rakentamista. Eikä siinä kaikki, lisäksi tarvitaan julkiset ja kaupalliset palvelut rakennuksineen, infrastruktuuri ja yhteiskunnalliset järjestelmät. On arveltu, että jo pelkästään asuinrakentaminen tullee maksamaan…

Onko säännöillä ja ohjeilla sijaa moottoripyöräilyn maailmassa?

Moottoripyöräilijällä on pisin kevät. Ja sitäkin joutuu odottamaan pimeässä ja kylmässä. Suomen talvi ei muutenkaan oikein suosi moottoripyöräharrastusta, mutta motoristi osaa hyödyntää pakollisen tauon valmistellen tulevaa. Kaiken on oltava valmiina, koska kesällä on tarkoitus mennä, eikä rassata. Pyörä on talven yli moottoripyöräliikkeessä, jossa polle huolletaan, pidetään viltin alla lämpimässä ja annetaan kauroja. Tällä aikaa motoristi…

Ei päivääkään ilman laatua

Jo yli 50 vuoden ajan laadun määritelmän on voinut tarkastaa tuttavallisesti ”ryllistä”.  Ensimmäisen kerran rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset julkaistiin Suomessa vuonna 1960 osana RT-kortistoa. RYLin laatiminen tosin oli ollut SAFA.n standardisoimislaitoksen työohjelmassa jo laitoksen perustamisvuodesta 1942 lähtien. Vaikka laadun merkitys on ymmärretty jo vuosikymmeniä sitten, jatkuu nykyäänkin keskustelu edelleen kiihkeänä. Kuinka usein sinä olet päätynyt keskustelemaan…

Matti Rautiola: Miten tässä näin hyvin kävi?

Tästä kirjoituksesta alkaa Rakennustiedon blogi. Sain kunnian avata sen kirjoituksellani ja kysymykselläni, miten 100 vuoden itsenäisyyden aikana eurooppalaisesta rutiköyhästä kehitysmaasta on kasvanut huikea ja varakas menestyjä. Miten on mahdollista, että Suomi nousee 10 parhaan kansakunnan joukkoon lähes aina kun mitataan; onnellisuus, korruptoitumattomuus, koulujärjestelmäosaaminen, englannin kielen taito, mäkihyppy, formula. Miten tässä näin hyvin kävi? Suomi on…